Valta liikuttaa – Valtakunnalliset naistutkimuspäivät, 15.11.2007 – 16.11.2007, Oulu
Työryhmäkutsu
Pornoakatemia esittää: kuinka katsoa pornoa queeristi?
Mitä meillä on sanottavaa pornon käsitteestä, kun lähestymme pornoa, erilaisia pornoja, queer-teorian näkökulmasta? Mikä on suhteemme valtaan ja poliittisuuden käsitteeseen, kun keskustelemme pornon vaihtoehtoisista estetiikoista? Voiko pornoa katsoa, tutkia tai kuluttaa queeristi katsoen?
Kutsumme mukaan työryhmään kaikkia niitä, joiden oma tutkimus koskettaa pornoa, pornoutumisen/pornoistumisen kysymyksiä tai pornon asemaa vaikkapa nykyisessä visuaalisen kulttuurin kentässä. Pohditko työssäsi pornon ja taiteen horjuvia, toisensa läpäiseviä rajoja? Miten problematisoida pornon ja eri taiteenlajien rajapintaa? Mikä tekee pornon ja miksi käsite on niin ongelmallinen? Samoja kysymyksiä ovat problematisoineet teoksissaan esimerkiksi Linda Williams ja Laura Kipinis. Kutsumme mukaan kaikki ne, joita kiinnostaa hanke, jossa pornoa moninaisuudessaan teoretisoidaan suhteessa sukupuolten ja seksuaalisuuksien tuottumisen ja rakentuneisuuden queereihin kysymyksiin.
Mitä voisivat olla pornon transgressiiviset mahdollisuudet tai miten voimme lähestyä pornoa transgressiivisesti, saattaen sukupuolia ja seksuaalisuuksia järjestävät heteronormatiiviset valtasuhteet kyseenalaistavaan ja uutta tuottavaan epäjärjestykseen? Mikä on queer-tutkijan/queer-katsojan suhde pornon tuotantokoneistoon ja millaisin teorioin lähestyä pornon diskursseja ja konkreettisia käytäntöjä? Mihin feminismi, queer-aktivismi ja politiikka asettuvat tässä keskustelussa? Millä tavoin valta on läsnä kokemuksissamme pornon parissa: miten valta kirjoittautuu yhtä lailla pornon kuvastoihin kuin meihin pornoa kohtaavina, kuluttavina tai eri näkökulmista tutkivina subjekteina? Miksi porno kuohuttaa, kuvottaa, kiinnostaa, kiihottaa?
Pornoakatemia, Suomen Akatemian rahoittama monitieteinen tutkimushanke, tarjoaa yhden kentän, jossa tutkia haastavasti ja queeristi pornografian käsitettä välttäen perinteistä pro-anti-asetelmaa. Tule kysymään, pohtimaan ja verkostoitumaan!
Työryhmän koollekutsujina ja koordinaattoreina toimivat Suomen Queer-tutkimuksen Seuraa (SQS) ja Pornoakatemia-hanketta edustavat tutkijat FT Livia Hekanaho (hekanaho(at)cc.helsinki.fi) ja FT Annamari Vänskä (annamari.vanska(at)helsinki.fi).
***************
III KULTTUURINTUTKIMUKSEN PÄIVÄT – AINEISTO
Joensuun yliopisto 14.–15.12.2007
Queer-metodologiat eli kuinka aineiston saa puhumaan pervoa?
Queer-tutkija Judith Halberstam huomauttaa painokkaasti, että tutkijan arkistolla on paljonkin väliä – se, mihin teoreettisiin ja empiirisiin aineistoihin tutkija nojaa, rajaa ratkaisevalla tavalla hänen näkökulmiaan ja tuloksiaan. Tässä työryhmässä painotamme vaihtoehtoisten aineistojen ohella myös sitä, kuinka tutkijan omat queer-metodologiset lähtökohdat, tieteenfilosofiset ja tutkimukselliset sitoumukset tuottavat pervoa tietoa mitä moninaisimmista aineistoista. Mitä erityiskysymyksiä liittyy tutkimukseen, jonka aineisto vaikenee tai salailee monin eri tavoin,onpa syynä sitten kaappi tai rikoslain ja tautiluokituksen leimaama historia? Miten queer-tutkija tuottaa tietoa?
Työryhmään ovat tervetulleita paperit, joissa pohditaan tutkimuksen tekemistä aineistoista, joita ei ole, tai jotka ovat jollakin tavalla näkymättömiä. Kutsumme keskustelemaan siitä, minkälainen on queer-tutkijan kenttä ja tutkijanote kun tutkimusta määrittelevät poissaolot. Kuinka tutkia kiertoilmauksia, vaikenemisia, poissaoloja – sitä tutkimuskysymysten kenttää, jota olemme oppineet lähestymään queer-metodologian käsitteen avulla? Kuinka häpeä vaikuttaa tutkimukseen ja tutkimustuloksiin, entä millaisia tutkimuseettisiä kysymyksiä se tuottaa? Millaisilla lukutavoilla kanonisoidutkin aineistot saadaan puhumaan pervoa ja miten saada queer-tutkimus ja tutkimuksen valtavirta kohtaamaan? Miten tutkia toisaalta kaapin ja häpeän piiloista tuottavuutta tutkimuskohteissa: miten lukea esiin se, mistä aineisto puhuu kaapin rakenteita hyödyntäen? Miten tutkijana tuotan pätevää tietoa aukkojen, vaikenemisten ja vihjausten pohjalta?
Myös paperit, joissa pohditaan (itse)reflektiivisesti ja analyyttisesti käytettyjen arkistojen, aineistojen ja lukutapojen merkitystä queer-tutkijan työlle, ovat tervetulleita. Työpaperi voi olla joko teoreettinen, tutkijan metodisia liikkeitä painottava tai aineistolähtöinen. Tutkijantyön alkumetreillä olevat kollegat aineistoineen ovat erityisen tervetulleita!
Työryhmän vetäjät:
Annamari Vänskä, Helsingin yliopisto, annamari.vanska[at]helsinki.fi
Matti Savolainen, Englantilainen filologia, Tampereen yliopisto, matti.savolainen[at]uta.fi
Tuula Juvonen, Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, tuula.juvonen[at]jyu.fi
Livia Hekanaho, Helsingin yliopisto, hekanaho[at]cc.helsinki.fi
